Kestävyysurheilun sekakäyttäjä

Kirjoitetaas vielä pikainen raportti reilun parin viikon takaisesta, vuoden toistaiseksi ainoasta pyöräilytapahtumasta, eli omajärjestämästäni Aja yö ulkona -brevetistä, jossa matkana oli 300 kilometriä ja aikaa sen suorittamiseen sääntöjen mukaiset 20 tuntia. Järjestäminenhän ei ole näissä kovin korkean kynnyksen takana, käytännössä järjestäjän täytyy suunnitella reitti ja kontrollit, tehdä tapahtumailmoitus ja kerätä ilmoittautumiset, ehkä hieman myös mainostaa. Sitten täytyy vielä varmistaa että itsellä on hallussa tarpeeksi brevet-kortteja ja olla lähtöpaikalla ajoissa jakamassa niitä. Reittisuunnittelu meinasikin tuottaa tänävuonna eniten päänvaivaa, sillä kaksi vuotta sitten käyttämäni reitti ei ollut enää mahdollinen, johtuen lähinnä siitä että Kuortin ABC oli supistanut aukioloaikojaan, eikä ollut enää avoinna läpi yön. Ja koska en halunnut viedä reittiä täysin Uusimaa-Kanta-Häme-Pirkanmaa -akselille jossa saa pyöriä Talvipäivänseisauksessa yleensä melkolailla, jäi sopivalla et...

Nuuksion Backyardista oli kulunut aikalailla tasan viisi viikkoa kun oli seuraavan startin vuoro. Muutaman vuoden tauon jälkeen osallistuin jälleen tavalliseen kesäversioon tästä meidän ainoasta paikallisesta polkukisastamme, edellinen kerta on muistaakseni ollut 2022 jolloin olin puolimaratonilla mukana, sen jälkeen olen ollut vain talvikisassa ja kerran (muistaakseni 2023) saman tapahtuman "hassuttelukisassa" jossa tunkataan Messilässä laskettelurinnettä ylös-alas. Tänä vuonna tuo hassuttelu järjestetään ensimmäistä kertaa erillisenä tapahtumanaan syyskuussa niin halutessaan pystyy osallistumaan molempiin, mikä tämän hetken suunnitelma onkin. Tapahtuman reitit ovat kokeneet pieniä muutoksia, sillä tähän asti pisimpänä matkana on ollut 42 kilometriä joka on juostu kahtena 21km kierroksena. Nyt on luotu uusi reitti ja muutamia uusia matkoja, jolloin 42km toteutuu niin että juostaan kaksi erillistä 21km reittiä, joista jälkimmäinen on kutakuinkin sama kuin vanha reitti. Ja kos...

Nyt olikin sitten todella erilainen kisakokemus, joka alkoi jo ihan heti suunnittelu- ja pakkausvaiheessa. Kun kisakonsepti mahdollistaa huoltamisen tunnin välein, sitä alkaa väkisinkin pakata tavaraa ja vaihtovaatetta mukaan melko paljon "ihan vaan kaiken varalta". Paikallinen juoksututtuni Jani oli lähdössä myös kisaamaan ja olimme sopineet että pystytämme huollon häneltä löytyneeseen isoon perhetelttaan. Jania huoltamaan oli lähdössä hänen vaimonsa Satu sekä heidän kaverinsa Maarit (joka esiintyy esim viime Halloweenhikea koskevassa tekstissä). Meillä olikin kasassa melko iso huoltojoukkue kun minua huoltamaan oli lupautunut kaverini Reima ja osaksi aikaa häntä tauottamaan toinen kaverini Valtteri. Telttaporukkaamme liittyi vielä viimehetkellä Hermanni, ilman omaa huoltajaa liikkeellä ollut nuori kaveri jonka Jani oli tavannut edelliskesänä NUTS 300 kisassa, joka saikin telttapaikan lisäksi kaupan päälle melkoisesti huoltoapua. Huoltoteltta valmiina Kisa starttasi perjanta...

Sitten päästiin vihdoin kokeilemaan sitä maratoonia pitkästä aikaa. Tosiaan edellisestä (ja ainoasta) katumaratonista on vierähtänyt jo melkein kuusi vuotta, joten vauhdinjako oli ennakolta hieman epävarmalla pohjalla. Olin asettanut itselleni realistisen ja optimistisen tavoitteen, joista jälkimmäinen oli kolmen tunnin alitus, mutta en pitänyt sitä kovin todennäköisenä vaan ajattelin olevani tyytyväinen 3.10 alitukseen. Pakkasin lauantaireissulle Forssaan perheenkin mukaan että pääsevät vähän kannustamaan ja ehkä jopa hieman huoltamaankin. Sääkin vaikutti suosiolliselta, sillä ennusteen mukaan piti olla viileähköä ja pilvistä, muttei sadetta. Ennuste ei pitänyt aivan kutiansa.. Kisa oli vasta iltapäivällä, joten tähtäsimme kotoa liikkelle noin puolenpäivän aikaan ollaksemme perillä ennen klo 14:sta. Kisakeskus oli pykätty paikalliselle jäähallille josta sai hakea numerolapun ja vaihtaa vaatteet. Vessajonossa katsoin huomasin paria jonottajaa edempänä tutun naaman, mutta en yhdistänyt ...

Kevään suunnitelmat menivät parissakin kohtaa uusiksi kun edellisessä tekstissä käsitellyn Helsinki Spring Marathonin aikaan nuorimmaisesta alkanut flunssakierre päättikin kestää eri vaiheineen reilun kuukauden. Kaksi viikkoa tuon jälkeen oli tosiaan tarkoitus juosta Tuusulanjärven Maraton, mutta viikkoa sitä ennen sain itsekin flunssaoireita, tosin ikävän lieviä. Niiden kanssa sitten pohdin useamma päivän mitä teen kisan kanssa kun kuumetta ei kuitenkaan ollut ja yleiskunto sinänsä kohtuullisen hyvä. Tutkiessani kisan peruutus/siirtoehtoja huomasin että kisaviikon keskiviikkoon asti osallistumisoikeuden voisi siirtää vielä ensi vuoteen ilman lisäkuluja, mikä sinetöi päätökseni ja käytin mahdollisuuden hyväkseni. Näin jälkiviisaana voidaan todeta että olisin takuulla kyennyt kisapäivänä juoksemaan, mutta joko flunssan tai siitä stressaamisen seurauksena vire tuskin olisi ollut paras mahdollinen. Tämä ratkaisu asetti minut sitten uuden kysymyksen, nimittäin missä ja milloin sitten juoks...

Keväisen maantiekisakauden avauksena oli tänä vuonna Helsingin Pukinmäessä juostu kymppi. Hieman harkitsin samalle viikonlopulle perjantai-iltaan myös Helsinki Night Trailia jossa olen käynyt monena vuonna, mutta koska yhtenä tavoitteena oli tehdä uudet henkilökohtaiset ennätykset näillä kalenteriin laitetuilla matkoilla (kymppi, puolimaraton, maraton), päätin jättää sen kuitenkin väliin. Helsinki Spring Marathonilla olin ollut kerran aiemminkin juoksemassa kymppiä kaksi vuotta sitten ja kyseisen matkan ennätykseni oli juuri sillä kerralla kellotettu 38:26. Suhtauduin ennätyksen rikkomiseen hieman epäilevästi ennakolta, sillä vaikka tiesin olevani hyvässä kunnossa, olin tehnyt melko vähän näin sähäkälle matkalle sopivaa treeniä. Kisapäivänä oli mukava keväinen sää, aurinkoista ja lämpöä sellainen 10-12 astetta kisa-aikaan eli hieman puolenpäivän jälkeen. Alunperin oli tarkoitus että tiputan loppuperheen Ikealle shoppailemaan matkalla kisapaikalle ja poimin paluumatkalla kyytiin, mutta ...