Kestävyysurheilun sekakäyttäjä

Lokakuu alkoi jälleen kerran lähestyä loppuaan ja koitti taas Halloween Hiken aika, jos tapahtuma ei ole lukijalle tippaakaan tuttu kannattaa lukaista kirjoitukseni  viime vuoden tapahtumasta, tai vähintäänkin sen alkuosa, jossa kerron millaisista kinkereistä on kysymys. Tänä vuonna tapahtumapaikaksi oli valikoitunut Suonenjoki ja olin ilmoittautunut mukaan jo heti kesällä kun se tuli mahdolliseksi, ja samalla varannut tapahtumakeskuksena toimivasta Vanhamäestä itselleni yhden hengen huoneen koko viikonlopuksi. Matkaksi olin valinnut jälleen maastopyöräily 160km, tosin matkaa ja etenemistapaahan voi halutessaan myös vaihtaa ennen liikkeellelähtöä, mutta nyt en ollut syksyn aikana juossut käytännössä lainkaan joten pelkoa sellaisesta päähänpistosta ei oikein ollut. Alkusyksystä oli ollut haasteita eri tapahtumien kanssa (ks edellinen teksti) ja eikös nuorimmaisemme sairastunut jälleen paria päivää ennen siten että torstaina pohdittiin pitääkö lähteä sairaalaan näytille hengenahdist...

Helsinki Marathon Loppukesään meinasi muodostua pienoinen putki kuin sattumankaupalla, kun huomasin että minullahan on elo-syyskuun taitteessa kolmena viikonloppuna putkeen urheilumenoa. Ensimmäisenä piti olla 24.8 Helsinki Marathon johon en vielä neljä viikkoa ennen lähtöä tiennyt olevani menossa. Siskoni oli ilmoittautunut kyseiseen tapahtumaan jo edellisvuonna ikäänkuin haasteena itselleen (hänellä ei ole kovin kummoista juoksutaustaa), mutta oli jo joutunut siirtämään osallistumista vuodella. Heinäkuun lopulla tulin kysäisseeksi miten juoksut ovat kulkeneet ja hän kertoi erinäisistä aiheeseen liittyvistä ongelmista ja vaivoista ja totesi ettei ole menossa lähtöviivalle missään tapauksessa. Ja sitten hän samalla heitti puoliksi vitsillä kysymyksen haluaisinko minä mennä? Osallistumisoikeutta hän ei enää voisi siirtää toista kertaa eteenpäin ja uhkana oli että se jäisi täysin käyttämättä, mutta nimellistä maksua vastaan sen voisi siirtää toiselle nimelle. Alkuun emmin asiaa varmaan n...

 No niin, sitten päästäänkin itse kisapäivän kimppuun, kuten todettua (lue edellinen teksti jos et vielä ehtinyt), jälleen kerran huonosti nukutun yön jälkeen. Jos kisa olisi ollut jossain muualla kuin kotikaupungissa tai jos olisin ollut lähdössä siihen ensimmäistä kertaa olen melko varma että läpikäymämme härdellin jälkeen olisin joko jättänyt homman kokonaan väliin tai sitten sekoillut jollain älyttömällä tavalla esim varusteiden kanssa (mitä triathlonkisaan tarvitaan melkoinen läjä) niin että homma olisi mennyt aivan reisille. Nyt kuitenkin ajattelin että kisaaminen tuo varmaankin vain hyvän mahdollisuuden tuulettaa päätä hieman ja keskittyä hetken johonkin aivan muuhun, ja kun osallistuminen olisi tähän tapahtumaan jo kolmas kerta ja neljäs tälle matkalle niin sellainen varovainen rutinoituminen helpotti tavaravuoren kasaamista kisareppuun. Koska minulla ei ollut mahdollisuutta käydä hoitamassa rekisteröitymistä jo perjantaina (syystä jota en nyt enää kirjoitushetkellä muista)...

Elettiin juhannuksen jälkeistä viikkoa jonka lauantaina olisi mainostettu kauden pääkisani, puolimatkan triathlon isossa tapahtumassa ja omassa kotikaupungissani. Olin harjoitellut suunnilleen niin hyvin kuin tämä elämäntilanteeni sallii ja kevennellyt harjoittelua viimeiset pari viikkoa suunnitellusti. Olin ollut kesälomalla kesäkuun alussa pari viikkoa ja nyt taas töiden parissa päivät. Kisaviikon keskiviikkona vaimoni ja lapset lähtivät junalla Helsinkiin aamusta tarkoituksenaan viettää päivää Linnanmäellä yhdessä siskojeni kanssa. Olimme suunnitelleet kuvion niin että kun saisin työpäivän pakettiin hyppäisin autoon ja hurauttaisin myös etelään, tarkoituksena ensin viedä toiselle siskoistani hieman tavaraa jota hänellä oli äitimme luona, sitten hakea pari vaimoni soitinta korjaajan luota ja sitten poimia muu perhe kyytiin Linnanmäeltä ja suunnata pikaisen Ikea-pysähdyksen kautta kotiin. Suunnitelma toteutuikin kutakuinkin näin, kunnes kuvio meni hieman uusiksi noin puoli kahdeksalta...

Kun kevään kisojen jälkeen niissä tuli melkein parin kuukauden tauko niin meinasi tauota kirjoittaminenkin, mutta tässä sitä taas ollaan kuitenkin näppäimistön äärellä, ja jotta jutuissa pysyisi kronologia yllä niin joudunkin palaamaan yli kuukauden päähän. Paloheinän Tupla on varsinaisesti kaksi erillistä kilpailua jotka juostaan aina juhannusta edeltävänä viikonloppuna siten että Helsinki Central Park Run on perjantaina illasta (matkoina 5 ja 10km) ja sitten lauantaina puoliltapäivin kisataan Helsinki Trail Run joka on matkaltaan noin kymmenen kilometriä. Ne ketkä juoksevat sekä perjantai-illan kympin että lauantain kisan saavat nimensä myös Paloheinän tuplan tuloslistalle johon siis vain yksinkertaisesti lasketaan molempien kisojen ajat yhteen ja katsotaan kuka oli nopein yhteisajassa. Tämä oli kolmas kerta kun olin "tuplaamassa" ja lisäksi olen kerran juossut pelkän Helsinki Trail Runin, joten suhteellisen tuttu juttu kyseessä siis jo. Tuplausreissuilla olemme yhdistäneet...