Lahtijuoksu 24.5.2025

Hieman venyi (yli kuukaudella) tästä kisasta kirjoittaminen, mutta raportoidaan pikaisesti. Useampana vuonna olen juossut keväisin yhden puolimaratonin huhtikuussa Tuusulassa, mutta tällä kertaa (lähinnä kalenterisyistä) jätin sen väliin ja valitsin kotikaupungin tapahtuman sen sijaan. Olen osallistunut Lahtijuoksuun kerran aiemmin, silloinkin puolimaratonille joka taisi olla ensimmäiseni, mutta siitä on yli vuosikymmen aikaa ja tapahtuma tunnettiin silloin Uusi-Lahti juoksuna (sponsoroineen kaupunkilehden mukaisesti). Koska vaimollani oli tuolloin töitä ja hän tarvitsi autoa, pakkasin tuttuun tapaan lapset pyöräkärryyn ja ajelin kisakamppeiden kanssa pyörällä Lahden Urheilukeskukseen jossa äitini olikin vastassa ja otti lapset haltuunsa siksi aikaa kun olisin itse kisatohinassa. Tein reippaan lämmittelyn ja luovutin puhelimet ja muut kannustusjoukkojen haltuun ennen kuin suuntasin stadionin kentälle.

Poseeraus kameralle ja lapsille ennen lähtöviivalle menoa

Koska kaikkien matkojen lähtö tapahtui samaan aikaan ei ollut mitään toivoa tai järkeä yrittää pysyä kartalla sijoituksista juoksun aikana. Otin tuttuun tapaan melko reippaan lähdön ja aloin sitten tasailla vauhtia siihen mitä arvelin sopivaksi. Ensimmäisillä kilometreillä tätä vauhdin hakua tekivät muutkin, ja väkeä tuli sekä ohi, että selkä edellän vastaan. Muutaman kilometrin juoksun jälkeen nappasin itselleni peesin juoksijasta joka meni ehkä yhden pykälän liaan kovaa minulle, eli siis juuri sopiva vetoapu. Pysyttelinkin hänen kannoillaan lähes ensimmäisen kierroksen (kahden kierroksen kisa) loppuun asti, jolloin totesin hyytyväni toisella rundilla pahasti mikäli yrittäisin vielä roikkua mukana.

Toiselle kierrokselle kaarrettiin stadionin radan kautta, mutta kannustusjoukoilla taisi olla juuri parempaa tekemistä kun huutoja ei kuulunut. Pian toisen kierroksen alettua sain edellä juosseen kilpakumppanin kiinni (siis eri kaveri kuin ensimmäisellä kierroksella) ja otin vetovuoron pienen peesailun jälkeen itselleni. Kierroksen alkupuolella tuli varmaan kisan eniten sykettä nostanut tilanne kun Pikku-Vesijärven parkkipaikan reunaa pitkin Kariniemenkadulle noustessa päätti parkkipaikalta lähtevän pakettiauton kuljettaja ajaa suoraan eteemme vain päästäkseen odottamaan risteykseen hieman nopeammin. Tilanne ei siis ollut vaarallinen vaan lähinnä ärsyttävä ja osoitti kuljettajalta typeryyttä ja  välinpitämättömyyttä ympärillä tapahtuvia asioita kohtaan. Päätin kypsänä aikuisena protestoida parin sekunnin menetystäni läimäyttämällä avokämmenellä pakettiauton kylkeen sen verran kovaa että käteen sattui ja huutamalla jotain painokelvotonta. Kun syke tuosta kiukustumisesta tasaantui jatkoimme kierroksemme takomista tasaisen tappavaan tahtiin.

Kun aloimme edetä Ruoriniemestä rantaa pitkin kohti satamaa (matkaa maaliin noin 4km) saimme kiinni juoksijan joka oli lähes alusta asti ollut edelläni, mutta melkein koko ajan näköetäisyydellä. Hänellä oli hieman huonompi hetki ja ajattelin ensin jäädä peesiin (kun oli hiukan vastatuultakin), mutta sitten totesin sen merkitsevän vauhdin pudottamista ja lähdin pitämään kuitenkin omaa vauhtia. Pidempään mukanani tullut juoksija pysyi peesissä, eikä tämä ohitettukaan kauaksi jäänyt. Pari kilometriä ennen maalia minulla alkoi painaa jaloissa toden teolla ja näillä kahdella tuntui puolestaan olevan vielä iskua jäljellä, joten he pääsivät irti melko helposti ja itse yritin taistella hyytymistä vastaan lähinnä että pääsisi maaliin edes jonkinmoista tahtia. Lapset olivatkin mutkassa kannustamassa juuri stadionin portille kääntyessä, mikä oli tottakai mukavaa.

Äitini kuvaamalla videolla näkyy maaliintulo, kuten helposti näkee jalka on melko raskas eikä "kiri irtoa". Väsynyt askel ja iso kenkäni saavat tuon oikeastaan kuulostamaan siltä kuin tulisin räpylöillä enkä juoksukengillä. Loppuaika maalissa 1:27:41, eli ihan kohtuullisesti kulki kuitenkin, jäin vain n puolitoista minuuttia ennätyksestäni, mitä en toki missään tapauksessa ollut tavoittelemassakaan, sen verran realistinen käsitys päivän kunnosta minulla oli. Miesten yleisessä sarjassa olin kahdeksas. Tämmöinen pikaraportti hieman viiveellä, koetan lähipäivinä kirjoittaa myös parista muustakin tapahtumasta ennen kuin seuraavia alkaa puskea päälle.